Yrittäjäksi jälleen

Kirjoittanut: Anita Mäntynen-Hakem

 

Kun loppuvuodesta 2007 aloin perustaa ensimmäistä yritystäni, josta tuli Tmi Anitan Onnistus, tilanne oli uusi ja monenmoista tehtävää ja opittavaa riitti. Puitteet olivat kuitenkin simppelit: tein vähän kaikkea mitä osasin ja työhuone löytyi omasta piilopirtistäni Heinolasta lammen rannalta. Yritys alkoi toimia ihan mukavasti, kun reissasin kouluttajana ja vähän toimittajanakin ympäri Päijät-Hämettä ja Keski-Suomea, välillä myös muiden maakuntien puolella. Istuin päiviä ja joskus öitäkin työhuoneessani villasukat jalassa ja nautin siitä, että sain tehdä juuri niitä juttuja, jotka koin omikseni.

Elämä kuljetteli sitten hyvinkin yllättävästi moniin uusiin suuntiin. Tuli palkkatyöpätkää kulttuurituottajana, Helsinkiin muutto, ystävän hoitoringissä oloa ja surutyötä. Tuli myös Egypti, jonne poikkeaminen muutti elämässä aivan kaiken. Egypti toi tullessaan elämäni rakkauden sekä uusia ystäviä, myös järjestön josta tuli iso osa elämääni, Kulttuurikameleontit ry:n. Kairon katulasten kohtaamisten ja Siinain auringonlaskujen kokemisen jälkeen ei vaan ihminen mitenkään voi olla enää entisensä.

Vietin Egyptissä yhden talven, menin keväällä 2010 naimisiin ja asetuimme kesällä asumaan Helsinkiin. Lakkautin yritykseni ja hain palkkatöihin. Minusta tuli Suomen Nuorisosirkusliiton toiminnanjohtaja ja sirkuksen myötä avautui taas kerran aivan uusi maailma. Elämäni suurin ja upein muutos tapahtui kuitenkin vuoden 2012 alussa, kun minusta tuli ihanan pienen lapsukaisen äiti.

Pikkuhiljaa kyti ajatus palaamisesta yrittäjäksi. Idea muuttui ja kasvoi omasta pienestä toimistosta toimitilaksi ja yhteiseksi yritykseksi puolison kanssa. Kanssakulkijaksi löytyi myös vuosien takainen opiskelukaveri, jonka oma polku oli kulkenut Lontoon kautta Helsinkiin, ja joka oli innolla unelmoimassa tulevaa eli sitä paikkaa, joka vuokrattaisiin sitten joskus, ehkä ensi vuonna.

Tarvittiin vain yksi kohtalokas vilkaisu netissä Helsingin vapaisiin toimitiloihin, kuva Kulosaaren entisen kirkkoherranviraston ovesta, ja niin menivät taas kerran suunnitelmat aivan uusiksi. Idyllinen vanha huvila oli jotakin, mitä ei voinut ohittaa. Yrityksen perustamisesta sitten joskus tulikin liiketoimintasuunnitelman tekemistä ja rahoituksen hankkimista nyt heti. Toukokuussa 2013 oli nimi vuokrasopimuksessa ja yrityksen perustamisilmoitus kiikutettu Patentti- ja rekisterihallitukseen. Hupsista, mitenkäs tässä näin kävi!

Hyvin kuitenkin kävi, vaikka ajoitus ei ihan suunniteltu ollutkaan. On ihanaa tulla töihin tähän kauniiseen huvilaan, jonka ympärillä on puita, lähellä kirkko kellotorneineen, suurlähetystöjä ja muita upeita kulosaarelaisia rakennuksia. Merenrantaan taitaa olla matkaa 120 metriä. Tilamme on toiminut huvilakirkkonakin 1920-1930-luvuilla ja sen muutostöissä on vuosien varrella ollut mukana nimekkäitä arkkitehtejä Armas Lindgrenistä Robert Tikkaseen.

Yrityksen alkuvaiheet ovat aina täynnä haasteita. Edellisen Onnistuksen aikana ne olivat vähän pienempiä, elinhän itsekseni ja vastuullani oli vain oman elämäni järjestäminen. Ei ollut toimitilan vuokraa eikä lapsen hoitojärjestelyjä. Toisaalta eipä ollut silloin mukana myöskään sellaista rakkauden tuomaa voimaa kuin nyt, eikä puolisoa rinnalla. Uusia mahdollisuuksia tuntuu myös pukkaavan eteen ihan joka nurkan takaa. Unelmat ovat toteutuneet ja toteutuvat joka hetki edelleen.

”Ja sumuisen aamun koitteessa he kaikki juoksivat puutarhaan. Itäisen taivaan ruusunpunainen kajastus ennusti hienoa elokuun päivää. Se oli kuin uusi portti, joka johti Uskomattomaan, Mahdolliseen, uuteen päivään, jolloin saattaa tapahtua mitä tahansa, ellei kellään ole mitään sitä vastaan.”

(Tove Jansson: Muumipapan urotyöt)

Share Button