Innostamista ja osallisuutta – sosiaalipedagogiikka vapaassa sivistystyössä

innostaja ranta

 

Minulla oli ilo ja kunnia olla eilen alustajana Suomen sosiaalipedagogisen seuran Sosiaalipedagogiikan illassa Metropolia ammattikorkeakoulun auditoriossa. Mukana illassa oli melkein täysi salillinen sosiaalipedagogiikasta kiinnostuneita opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja tekijöitä. Alustukseni aiheena oli Innostamista ja osallisuutta – sosiaalipedagogiikka vapaassa sivistystyössä. Höpötin tilaisuudessa vapaasti asiasta ja sen sivustakin, mielenkiintoista keskustelua saimme myös joukolla aikaiseksi. Kokosin tähän kuitenkin alustukseni sisällöstä jotakin.

Olen Suomen sosiaalipedagogisessa seurassa ja koko toimintakentällä eräänlainen villi kummajainen. En ole tutkija ja päätoimisesta oppilaitosopettajuudestanikin on aikaa jo kymmenisen vuotta. Olen yhteisöpedagogi (AMK) ja pedagogisesti pätevä kouluttaja, mutta maisteriopintoni nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen Tampereen yliopistossa ovat jumittaneet keskeneräisinä jo vuosia eli akateeminen loppututkintokin minulta puuttuu. Olen kuitenkin opiskellut, opettanut, tehnyt ja kehittänyt suomalaista käytännön sosiaalipedagogiikkaa, erityisesti sen sovellusaluetta sosiokulttuurista innostamista vapaassa sivistystyössä ja sen laitamilla, järjestöjen, kuntien ja yritysten sivistystoiminnassa koko tämän vuosituhannen ajan.

Olen vakuuttunut siitä, että sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen voivat tarjota ihmisille paitsi heräämisen ja toiminnan mahdollisuuksia muutokseen kohti entistä parempaa elämää, myös välineitä selviämiseen itsestä riippumattomista muutoksista. Tämän puheenvuoroni pohdintojeni apuna olen käyttänyt muun muassa Leena Kurjen artikkelia Sosiaalipedagogisen osallistamisen näkökulma aikuiskasvatukseen Anja Heikkisen ja Eeva Kallion toimittamassa teoksessa Aikuisten kasvu ja aktivointi.

Mikä vapaa sivistystyö?

Vapaa sivistystyö ei ole tutkintotavoitteista eikä sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja monipuolisuuden toteutumista yhteiskunnassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vapaata sivistystyötä, jota toteuttavat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset, kesäyliopistot ja neuvontajärjestöt. Myös muut tahot kuin nämä viralliset vapaan sivistystyön tahot järjestävät sivistystoimintaa eli esimerkiksi erilaisia kasvu- ja opintoryhmiä, kursseja ja koulutuksia. Monet sivistystoimintaa järjestävistä järjestöistä ovat opintokeskusten jäseniä tai yhteistyökumppaneita, eivät kuitenkaan kaikki.

Opintokeskukset ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksista minulle sosiaalipedagogina tutuin areena, erityisesti Kansalaisfoorumi, jonka kanssa olen tehnyt yhteistyötä noin 10 vuoden ajan. Kansalaisfoorumi on yhteisöllisen ja kulttuurisen sivistystyön toimija sekä kansalais- ja järjestötoiminnan kehittäjä, joka on julkaissut muun muassa kirjasen Innostuskirja. Nyt – sosiokulttuurisen toiminnan polunpäitä, ja jonka koulutuksissa ja hankkeissa sosiokulttuurinen innostaminen on usein punaisena lankana.

Tutustuin Kansalaisfoorumiin työskennellessäni nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa kahteenkin otteeseen viime vuosikymmenellä. Suomen Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin yhteistyökumppani sekä jäsenjärjestö ja nuorisoseuraliikkeellä on merkittävä rooli suomalaisen sosiokulttuurisen innostamisen syntymisessä. Suomen Nuorisosirkusliiton toiminnanjohtajana tämän vuosikymmenen alussa puolestaan verkotin nuorisosirkuksen parissa toimivat sirkusammattilaiset sekä Kansalaisfoorumin pedagogisen koulutusuunnittelun osaajat ja yhteistyöstä syntyi muun muassa sirkusohjaajille suunnattu pedagoginen täydennyskoulutusohjelma. Itse olen toiminut sosiokulttuurisen innostamisen kouluttajana niin Kansalaisfoorumin kuin Nuorisosirkusliitonkin ohjaajakoulutuksissa.

pihlajanmarjatOma roolini vapaassa sivistystoiminnassa: innostamista ja kirjoittamista

Tällä hetkellä itse kehitän ja toteutan sivistystoimintaa Onnistus-yrityksessäni järjestämällä verkkokursseja, ryhmävalmennuksia ja koulutuksia (esimerkiksi Innostusta arkeen ja työyhteisöinnostaminen) sekä Kulttuurikameleontit ry:ssä, jonka Suomen hanketoiminnasta vastasin 2013-2014 ja jonka puheenjohtaja vielä tovin olen. Kulttuurikameleontit ry tekee monikulttuurista ja rasisminvastaista työtä sosiokulttuurisen innostamisen ja yhteisöllisen taidekasvatuksen keinoin, esimerkkinä suunnittelemani ja toteuttamani sosiaalipedagogiset koulutukset ryhmien ohjaajille sekä yhteisölliset taidekasvatusprojektit ja -työpajat.

Intohimonani ja unelmanani on jo vuosia ollut kirjoittaa sosiokulttuurisesta innostamisesta käytännönläheisiä tekstejä ja kirjoja suomeksi. Suurin osa innostamiseen liittyvästä suomenkielisestä kirjallisuudesta on käsitteen Suomeen tuoneen dosentti Leena Kurjen kirjoittamaa ja varsin teoriapainotteista. Olin yhtenä kirjoittajana Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n menetelmäoppaassa Art Against Racism – opas rasisminvastaisesta taidetoiminnasta nuorten kanssa ja yhdessä kuvataideinnostaja Inka Ylihärsilän kanssa toimme sen artikkeleihin sosiokulttuurisen innostamisen näkökulmia. Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa innostamisesta työyhteisöjen hyvinvoinnin, innovatiivisuuden ja tuottavuuden lisäämisen välineenä.

Edellä mainittuun kirjaan innostamisesta työyhteisöissä kokoan viimeisen vuoden aikana kertyneitä ajatuksiani ja kokemuksiani erityisesti työyhteisöinnostamisen valmennusohjelman ja koulutuksen kehittämisessä. Olen pilotoinut työyhteisöinnostamisen valmennusohjelman kahdessa ryhmässä, joista toinen oli ison pohjoismaisen yrityksen sisäinen ja toinen avoin ryhmä, jossa oli eri organisaatioiden edustajia.

liekkiSosiaalipedagogisia sisältöjä

Oleellista on toki pohtia, mikä tekee sivistystoiminnasta sosiaalipedagogista ja myös kyseenalaistaa sitä, milloin todella voidaan puhua esimerkiksi sosiokulttuurisesta innostamisesta. Sosiokulttuurinen innostaminen on ennen kaikkea tapa ajatella ja kohdata ihmisiä ja sen arvoina ovat välittäminen, kunnioitus, yhdenvertaisuus, usko ihmiseen, usko yhteisön voimaan, vapaus, dialogisuus ja hyvä elämä.

Sosiokulttuurinen innostaminen pyrkii sellaisen osallistumisen mahdollistamiseen, että osallistumisen kautta ihmiset kasvavat aktiivisiksi toimijoiksi yhteisössään. Innostaminen ei ole ylhäältä johdettua toimintaa, vaan osallistujien omista lähtökohdista lähtevä toiminnallinen prosessi, joka on myös aina jonkinlaista toimintatutkimusta. Tavoitteet asetetaan yhdessä ja niiden toteutumista arvioidaan läpi koko prosessin yhteisesti.

Jotta sivistystoimintaa voidaan kutsua sosiaalipedagogiseksi, on pedagogiikan oltava luonteeltaan osallistavaa. Aito innostaminen ei todellakaan tapahdu niin, että yksi pitää monologia ja kertoo miten asiat menevät. Sosiokulttuurisen innostamisen metodologiaa* ja osallistavia menetelmiä hyödynnetään. Ohjaaja, kouluttaja tai valmentaja ymmärtää olevansa innostaja eli yhteisöllisen oppimisprosessin ohjaaja, jolla on pyrkimys aitoon yhteisöllisyyteen ja osallistujien osallisuuden kokemuksen edesauttamiseen.

Sosiaalipedagogisessa työssä on aina läsnä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasot. Jokainen persoona on oman hyvän arkensa ja elämänsä asiantuntija, mutta yksittäisen ihmisenkin elämänlaadun ja itseohjautuvuuden parantamisen kautta tavoitteena on yhteisön ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääminen. Toisin sanoen pyritään todellisuuden laadulliseen muuttamiseen, kehitykseen.

* Sosiokulttuurisen innostamisen metodologia:

1. Todellisuuden analysointi
“on tunnettava todellisuus ennen kuin sitä voi muuttaa”

2. Sosiaalisen prosessin suunnittelu
- yhteisten tavoitteiden asettaminen sekä vision hahmottaminen: mitä kohti pyritään
- mitä ja milloin tehdään

3. Resurssien organisointi
- kenellä vastuu mistäkin
- mikä on mahdollista olemassa olevilla resursseilla toteuttaa

4. Sosiokulttuuriset interventiot
- menetelmät, toimintaprosessit, aktiviteetit

5. Arviointi
- reflektointi mukana koko ajan, lopuksi loppuarviointi

6. Päättäminen, juhla
- juhlitaan sitä hyvää, mikä on saavutettu
- suunnataan katse eteenpäin

Share Button

One Comment

  1. Maria
    Maria 5.3.2016 at 23.55 .

    Tämä oli niin ihana. Hyvin kirjoitettu. Luen lähinnä kun haen omaa suuntaa. Hyvä lukea tällaisia kokemukseen perustuvia tekstejä.

Comments are closed.